Kolumnit

RUSSIA AS A LOGISTICS OPPORTUNITY – THE NON EXPERT PERSPECTIVE

Peter Zashev
D.Sc. /Economics and Business Administration/
Research Manager
International Business & Culture
Kymenlaakso University of Applied Sciences

7.10.2008

My expertise is not in logistics – they are in identifying and developing business opportunities. Interesting thing about business opportunities - that may come in the form of short term windows of opportunity (for instance capitalizing on the previously subsidized prices of the Trans Siberian Railway) or in a little bit long-term perspective planned as a gradual sustainable business growth. The thoughts bellow will discuss the latter scenario.

Russia’s glory as an excellent business opportunity darkening

Until two weeks ago it seemed that all is going well for the Russian economy. The oil money will be coming in, the foreign directs investments stock will be growing on the background of huge pile of money in the form of stabilization fund and temptingly growing consumer spending. However the solidity of this growth was always questioned among experts and the last two weeks prove the point – the Russian stock market suffered massive blows in the capitalization of major Russian companies, the government spent sum of money to help the Russian banks and as oil prices dived down the prospects darken by hour.

But what does it mean from point of view of logistics business?

Frankly not much! The market growth will slow down. Much less likely but it may even contract. However the Russian economy has reached a level of sophistication and volume that make it hard to predict decreasing levels of imports and exports in general. Furthermore even if being dependent on oil exports, oil is more and more needed by vast markets such as India and China. That makes it hard to expect a long-term drastic fall in the oil prices. All in all the market is there and will stay and more likely will continue to grow even if at lowlier rates. Direct implication is that the flow of goods to and from the Russian Federation will be still very much in place. That is only good news for Kymenlaakso region. The risk here is that many companies may think that this is static situation that does not require further development.

Problems and Opportunities

Many Finnish companies are late in using the business opportunities in Russia and often enter the Russian market later when it is more expensive and profit margins are smaller due to already sizeable competition. Also at present there are plenty of business opportunities in logistics in Russia that are underutilized at best or simply not known at worst. Just to mention few: The Russian Railways (RŽD) besides its core business owns enormous corporate real estate assets that are grossly underused and inefficient. Cleverly made joint ventures or strategic partnerships may give the RŽD the skills and expertise they need in value adding logistics procedures while offer investors intelligent way of developing own logistics infrastructure across Russia. Inland water ways in Russia suffered from 15 years of under investments – river ports offer another opportunity for chipping in on undervalued assets and developing them into well functioning logistical hubs. Utilizing these opportunities requires for two important prerequisites:

It is Russia: think big …and longer term

Start with the analysis. It is not god enough anymore to just bring it to Russia anymore. It is to deliver to your client: offer diversified and specialized customer services. That clearly calls for developing new business concepts that aim to innovate and offer better service at competitive prices. The Kymenlaakso options and possible advantages can be numerous – speed, security, quality etc. Another dimension is that Russia (fortunately) is growingly more than the markets of Saint Petersburg and Moscow – Yekaterinburg and Sverdlovsk region, Krasnodar region, Tatarstan are all growth areas with significant potential and demand for modern logistical services. Evidently with time suppliers will adopt strategies that bypass Moscow and Saint Petersburg as needed intermediate logistics spots for two reasons: the development of new logistical infrastructure in the regions and for simple reasons of the considerable price levels in the two biggest Russian cities. Both reasons offer Kymenlaasko companies good hint on investment and business development opportunities. But to those that think big and long-term. In that respect:

Several major changes occurred in the way business in Russia is done

Firstly in only some 5-10 years the Russian market from a clearly short-term business destination is reaching a phase when those will score big who have long-term sustainable business strategy. Secondly in only 5-10 years Russia became a fairly sophisticated market with competition that is often much stronger than in Finland and requires skills and knowledge that many Finnish managers (even the Russian market devoted) often lack. Thirdly investing in Russia became much more capital intensive. And finally Russia is experiencing huge shortage of skilled labor, which also raises significantly the costs the costs for investors.

Что делать? (What is to be done?)

1.    The mentioned above new business opportunities be it in new products, market niches, or infrastructural projects certainly need further research and analysis.
2.    There is a need for Kymenlaakso as a region and the logistics companies operating within it to have a long term strategy that positions them regarding the Russia related logistical flows.
3.    There is a strong need for companies, business support organizations and decision makers enabling Finnish companies to generate successful business in Russia to properly evaluate and make a shift from “vientirengas” to “sijoitarengas” in investing and developing jointly various business projects including in logistcs.
4.    Finally constant development of knowledge and skills of personnel both in Finland and in Russia in a combination with the overall drive to increase productivity will be essential for sustaining competitive pressures and growing further.

Russia is still an excellent logistics business opportunity! Still being dynamic, highly competitive growth market it needs constant attention, innovative business strategies as well as managerial skills and expertise. Otherwise the Russian “bonanza” for many will stay as a nice but short period followed by nothing.

TRANSITOLIIKENNE ON MALLIESIMERKKI GLOBALISAATION ILMENTYMISTÄ

Jouni Eho 10.9.2008

Keskustelu Suomen kautta Venäjälle kulkevan transitoliikenteen hyödyistä ja haitoista on ollut varsin kiivasta kuluneen puolen vuoden aikana. Näin yhteiskuntatieteilijän näkövinkkelistä transitoliikenne on kiehtova ilmiö; se nostattaa tunteita kansalaisissa ja tuo harmaita hiuksia poliittisille päättäjille. Keskustelu on noussut uusille tasoille, kun venäläisten asettamat puutullit, mahdolliset transitomaksut ja Itämeren kaasuputki ovat sotkettu keskenään poliittistaloudelliseen korttipeliin. Mikä sitten tekee transitoliikenteestä niin kiehtovan aiheen ja mistä ilmiössä itse asiassa on kyse? Tässä omat johtopäätökseni:

Johtopäätös 1. Transitokuljetuksissa on kyse karjalaumoista, joille Suomi on syöttöpaikka

New York Timesin kolumnisti ja globalisaatioprofeetta Thomas Friedman kirjoitti vuosituhannen taitteen hittikirjassaan The Lexus and the Olive Tree (suom. Globalisaatio – uhka vai unelma) globalisaation eri ilmentymistä. Kirjassaan hän vertaa taitavasti yhä nopeammin liikkuvia kansainvälisiä tieto-, tavara- ja rahavirtoja villin lännen valtaviin karjalaumoihin (cattle herds), jotka kirmaavat kansainvälisillä laitumilla maailmanmarkkinoiden ohjanuorassa. Nämä laumat ovat herkkiä liikkeissään, joskus jopa ennalta arvaamattomia eikä kukaan oikeastaan tiedä, mitkä voimat laumojen liikkeitä ohjaavat. Transitokuljetuksia voidaan ymmärtää Friedmanin lauma-ajattelun avulla. Kun Venäjän talouskasvun kautta ostovoima lisääntyi, kulutustavaraa alkoi virrata venäläisille markkinoille. Venäläisen infrastruktuurin puuttuessa, globaalien tavarantoimittajien silmissä näiden tavaravirtojen (karjalaumojen) ohjaus Suomen kautta tuntui luotettavalta ja tehokkaalta. Kaakkois-Suomeen onkin syntynyt symbioosi näiden kansainvälisten karjalaumojen ja logistiikan lisäarvopalveluita tarjoavien yritysten välillä. Paikalliset palveluntarjoajat ovat siis jalostaneet palveluitaan ”ravinnoksi” näille laumoille, jotka ovat puolestaan tottuneet Suomen syöttöpaikkaan reitillään määränpäähän.

Johtopäätös 2. Transitokeskustelu nostattaa tunteita, sillä asian ytimessä ovat tiet ja Venäjä

Kun puhutaan yhteisten asioiden hoitamisesta eli politiikasta, kansalaiset edellyttävät julkishallinnolta verovaroja vastaan ylläpidettyjä palveluja. Toimiva ja turvallinen tieverkosto on historiallisesti kansalaisten itsestään selvyytenä pitämä palvelu, johon olemme Suomen kaltaisessa demokraattisessa tasavallassa saaneet tottua. Nyt kun tämän tieverkoston turvallisuutta uhkaa (ei kuka tahansa, vaan) kavalkadi venäläistä raskasta liikennettä, ovat suomalaiset syystäkin sormi pystyssä. Kansalaisille on turha esittää laskelmia transitokuljetusten taloudellisista vaikutuksista, sillä ongelma osuu kipupisteeseen: rakas suuravaltanaapuri uhkaamassa verovaroilla varjeltua liikenneturvallisuuttamme. Tosiasiassa venäläiset rekat ja kuljettajat ovat vain välineitä, pieni osa pitkää kansainvälistynyttä tilaus-toimitusketjua, jota ei suinkaan ohjata Kremlistä vaan pikemminkin maailman pääkaupunkien pörsseistä.   

Johtopäätös 3. Suomalainen päätöksenteko transitoliikenteen suhteen on tasapainottelua kilpailevien sisä- ja ulkopoliittisten intressien kesken

Ei käy kateeksi Liikenneministeri Anu Vehviläistä. Ministerin tavoitteena on löytää osapuolia tyydyttävä kompromissi joka toimii sekä sisä-, että ulkopoliittisella rintamalla. Jotain pitää tehdä, mutta mitä ja kenen kustannuksella? Kahdenkeskiset neuvottelut venäläisten kanssa ovat ontuneet pahemman kerran. Nykyhallituksesta ei ole löytynyt yhtenäistä rintamaa, tai paremminkin Ministeri Väyrysen haikailemaa ”luovaa ratkaisua” joka kytkisi transitokysymyksen suomalaisten iskunyrkiksi puutullikiistassa. Suomi on siis kirjaimellisesti puun ja kuoren välissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Toiseksi, Suomi ei ole saanut haluamaansa tukea EU:n koneistosta neuvotteluissa Venäjää vastaan. Onko tämä osoitus Suomen heikosta diplomatiasta EU tasolla, vai pikemminkin EU:n saamattomuudesta Venäjän suhteen? Perinteisempien voimapoliittisten kysymysten noustessa päätään Georgian kriisin seurauksena, Suomen ja Venäjän välinen rekkajonokysymys jäänee varjoon EU tasolla lähitulevaisuudessa. Vakaakupissa ovat toisaalta Kaakkois-Suomen logistiikkaelinkeinon tulevaisuus sekä kansalaisten liikenneturvallisuus, mutta myös Suomen tulevaisuus Venäjän kauppakumppanina, että aktiivisuus EU-jäsenenä.

Yhteenveto: Kansallisen tason päätöksenteolla on vaikutuksia sekä alueelliseen elinkeinoon, että kansainvälisten markkinoiden käyttäytymiseen

On mielenkiintoista nähdä, kuinka keskustelu jatkuu, kun Suomen valtio tekee päätöksiä toimenpiteistä transitoliikenteen rajoitusten / ohjauksen suhteen. Päätökset vaikuttavat vääjäämättä sekä alueellisella, kansallisella, että kansainvälisellä tasolla. Se, jäädäänkö Kymenlaaksossa haikailemaan karjalaumojen perään vai jatkuuko symbioosi, jää nähtäväksi. Laumojen käyttäytymistä on erittäin hankala ennustaa saati hallita, mutta tämän päivän verkostotaloudessa kansallisen tason päätöksenteolla voi olla kuolettavat seuraukset globaaleista markkinoista riippuvaisiin aluetalouksiin, tässä tapauksessa Kaakkois-Suomelle. Venäläisten kuluttajien nälkä tuskin laantuu; maan uusi maailmanpoliittinen status ja sen tuoma itseluottamus eivät varmasti heikennä venäläisten kulutustottumuksia.

Kansallisen tason keskustelun kipupisteenä tullee jatkossakin olemaan tämän erityislaatuisen ilmiön ymmärtämisestä ja "transito" käsitteen tulkitsemisesta. Vastakkain on kaksi ristiriitaista näkemystä: Suomi venäläisen byrokratian takapihana ja rekkakuskien jonotusalueena vs. Suomi globaalien tavaravirtojen syöttöpaikkana ja maailmanmarkkinoiden taitavana hyödyntäjänä. Nyt on korkea aika päättää kuinka haluamme asiaa käsitellä. Jotta transitoa voidaan jatkossakin hyödyntää alue- ja kansantalouden kehittämiseen on ensisijaisen tärkeää, että pienen maan sisällä vallitsee yhtenevä näkemys ilmiöstä itsestään.